keskiviikko 3. joulukuuta 2008

miten yksi hlö osaa työllistää

Kerronpa teille tällä kertaa tarinan siitä, miten yksi ihminen voi saada liikettä monen eri viranomaisen kinttuihin, miten paljon yksi nainen voi työllistää yön tunteina.
Kaikki alkoi siitä, kun mies soitti ja kertoi, että vaimo on pahoinpidellyt häntä (nouseva trendi). Taustalta kuuluu hirveä meteli, naisen hysteeristä kirkunaa. Päivystäjä pyytää miestä ensinnäkin siirtymään toiseen tilaan, jotta puhelusta saisi mitään selvää, sekä muistuttaa itseään varaamaan aika korvalääkärille tärykalvon korjausta varten, kymmennentuhannennen kerran. Jos tässä ammatissa on silmät kovilla jatkuvan tietokonenäytön tiirauksen (sekä tietojärjestelmän iloisten värien) takia, niin on ne korvatkin ajoittain lujilla. Kaikenlaiset musiikkikappaleet, huudot, moottorisahat, koneet, möykkäykset jne. Kotiin kun tulee työvuoron jälkeen olo on kuin krapulassa, "älkää olko niin kovaäänisiä, ei jaksa...".

No, takaisin tapaukseen "työllistävä nainen". Kyseessä on perheväkivalta, johon laitetaan partio paikalle. He suorittavat jonkun ajan kuluttua koodilla, joka kertoo, että (kutsutaan häntä vaikka täksi) Svetlana on viety putkaan. Ja se siitä keikasta. Päivystäjä kuuli ohimennen suoritteen ja kuittasi koko tehtävän mielestään, laski pään takaisin nahkaiselle niskatuelle ja ummisti silmänsä, vaipui päivystäjän uneen ja havahtui taas parin minuutin päästä kun seuraava puhelu häiritsi makoisaa mielihyväkuvitelmaa.

Menee ehkä parikymmentä minuuttia niin putkalta tulee soitto. Tarvitaan ambulanssi, Svetlana on saanut kohtauksen. "Onko hän hereillä?" "On, mutta siihen ei saa kontaktia, luultavasti filmaa, mut lanssi vois kuitenkin tarkistaa". Parin lisäkysymyksen jälkeen ambulanssi hälytetään C-kiireellisyydellä, eli tehtävä ei ole kiireellinen, mutta pitäisi hoitaa puolen tunnin sisällä pois. Juuri kuin ambulanssihenkilökunta on kömpinyt pois nallepeittojensa alta ja ilmoittanut itsensä matkalle, putkalta tulee uusi soitto. Peruutus, Svetlana on virkonut eikä enää ole mitään hätää, oli teeskennellyt koko homman. Selvä niin.

Mitä siis seuraavaksi?
Jonkun ajan kuluttua poliisilaitokselta tulee automaattinen palohälytys. Päivystäjä saa kunnian herättää pari paloasemaa, ja ah kuinka hyvää se tekeekin, saavat muutkin herätä kylmään aamuyöhön päivystäjien seuraksi, oikeutta ja kohtuutta. Koska on yöaika, kohteeseen tosiaan lähtee hieman enemmän väkeä kuin se yksi pelastusyksikkö.
Kyseisen kihlakunnan partio sattuu olemaan asemalla, ja radiossa kuuluukin kohta nasevan naiskonstaapelin ääni: "Ei paloa, Svetlana on polttanut putkalla tupakkaa". Yksi paloauto menee kohteeseen, kuten on tapana vaikkei paloa olekaan, muut saavat palata asemilleen ja vaipua takaisin horrokseen, ne paskiaiset.
Ja tämä tarina ei päädy vielä tähän, valitettavasti.

Jälleen uusi soitto putkalta, tällä kertaa Svetlana on, kuunnelkaahan tarkasti, yrittänyt kuristaa itsensä, ja tässä se tulee, rintaliiveillään. Liivit on saatu pois kaulan ympäriltä eikä hänellä hätää ole, ambulanssi hälytetään uudestaan ja nyt se saa mennä perille asti. Svetlana kuljetetaan terkkarin päivystykseen.
Päivystäjät jäävät odottamaan seuraavaa siirtoa, kohta tulee varmasti soitto tk:lta, että Svetlana on karannut, mutta ilmeisesti vaatteiden aukileikkaaminen sekä lepositeisiin laitto ehkäisivät tämän tapahtuman ainakin aamuiseen vuoronvaihtoon asti.

Tämän hullun naisen hoitoon tarvittiin siis, yksi poliisin partio +plus vartijat putkalla, kaksi ambulanssia ja neljä paloautoa. Ei huono saldo, ei.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ahaahhaaaa..ai kauhee..näin kaikesta ulkopuolisena, tavallisena tallaajana, teidän työ kuulostaa hyvin humoristiselta mutta samalla todella rankalta..onneksi ei tarvitse kokeakkaan tuollaista..ehkä ei enään jossain vaiheessa hulluus olisi kaukana..jaksamisia sinne linjojen toiseen päähän!!yritänpä itse olla soittamatta että naapurin pertin kummin kaiman kissa ei pääse puusta alas..

Anonyymi kirjoitti...

Ai hyvänen aika!! =D))) Meinasi ne nestemäiset tulla housuun lukiessani tätä "tarinaa" !!! Todellakin siellä luurin päässä taitaa olla parhaimmat jutut! =D
Eikös ne tämänlaiset tapaukset olekin työn suola ja niiden kustannuksella nauraminen auttaa jaksamaan eteenpäin työssä?

päivystäjä kirjoitti...

Näitä kissoja palokunta silloin tällöin käy pr-mielessä hakemassa alas, mutta nyrkkisääntö voisi olla, ettei kukaan vielä ole törmännyt kissan luurankoon puussa, :). Niin karmealta kuin se kuulostaakin. Ja kyllä, tässä työssä saa olla "vähän" jakomielitautinen, revetä kymmeneen suuntaan (kuunnella radiota, hälyttää, antaa lisätietoja ym.) samaan aikaan kun kuuntele miten ilmoittaja kuvailee aitoa ufo-kokemustaan. Kaikesta huolimatta tämä ala kuitenkin myös antaa aika paljon, ainakin hippusen verran kuussa. Ihan oikeasti, :).

päivystäjä kirjoitti...

Toiselle anonyymille: olet aivan oikeassa, juuri nämä jutut, kaikessa irvokkuudessaan, ovat ne, jotka antavat voimaa kahlata läpi niitä satoja kännipuheluita, jotka eivät johda mihinkään, ja jotka ainoastaan nostavat vitutuskäyrää päivystyssalin korkeimpaan kolkkaan. Ja vittuuntunut päivystäjä ei välttämättä aina ole niin mukava ja asiakaspalvelun vuoden työntekijä niille oikeasti apua tarvitsevillekaan. Nämä sinänsä loppujen lopuksi hauskat tarinat, ovat ne, jotka tasaavat pystysuoraan kohoavaa negatiivista energiaa. Toki aina joskus (harvoin), saa kokea onnistuneensa ammatillisesti myös, kuten esim. kun elvytetty potilas saadaan käyntiin ja sairaalaan elossa ja juuri sinä olet se joka olet aloittanut elvytyksen neuvomalla ilmoittajaa miten. Silloin kyllä tuuletetaan ja paiskataan high fivea, :).

Anonyymi kirjoitti...

täähän on vähän samaa kun minun duuni. Pitää välillä olla psykogi, psykiatri, mielenterveyshoitaja, lakimies, sairaanhoitaja, kaikenlaista soittajaa sitä soitteleekin hätäpuhelimeen turhaan, nekin turhaan soittajat voisivat soitella meille.

Anonyymi kirjoitti...

Noista kissoista: parinkin vuorokauden syömättömyys voi aiheuttaa kissalle maksatulehduksen, eli kun kissa on siellä puussa useamman päivän, on ymmärrettävää että omistajat ovat huolissaan. Tosin tätä asiaa eivät useimmiten luultavasti tiedä ne ihmiset, joiden kissat pääsevät ulkoilemaan vapaasti ja siis myös kiipeilemään puissa oman mielensä mukaan ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ja sitten ihmetellään, että mihin ne yhteiskunnan rahat menee... Ei hyvää päivää... Toivottavasti lähti lasku perässä.

Loistava blogi! Kiitos.