keskiviikko 3. joulukuuta 2008

esimerkki

Eräs esimerkki selkeästä ja aiheellisesta hätäpuhelusta (pientä ironiaa ilmassa):

Nainen, noin keski-ikäinen, ammattilainen, eli selkeä whiskey-basso, joka repii päivystäjän korvakäytävää kuin teroitettu riivinrauta.

"Nyt ne teki niin vittuliikkeen, yks akka ja ukko, että...". En malta mieltäni, olen väsynyt, kyseinen henkilö on soittanut jo useamman kerran, täysin turhia puheluita kaikki, ja olen oikeasti utelias, takertuen kiinni tähän mielenkiintoiseen sanaan, joten keskeytän hänet ja kysyn: "Anteeksi mutta mikä on vittuliike?" "Mitenkä?" "Niin, että mikä on vittuliike?" "No kun mä sanoin ettei olohuoneen nappuloihin ei kosketa, kun silloin menee kaikki pimmeeksi!" "Mikä siellä on hätänä?" "Hyö laitto, joku akka, se ambulanssiakka, pani ne perkeleen valot ja proppu meni...". "Niin eli sulta on mennyt sulakkeet, niinkö?" (huutaa täyttä kurkkua) :"Niin kun ne perkeleen ambulanssi.." Keskeytän taas ja sanon väsyneesti ja ääntä korottaen: "älä huuda mulle." "Huudan kun minä en näe mittään!" "Me ei tulla vaihtamaan sun proppuja, joten nyt hyvää illanjatkoa sulle", ja vien nuolen valmiiksi Lopeta-napin kohdalle. "Ei vaan hän sen pani kun mä kielsin koskemasta siihen nappulaan, ja se laitto niin pam, kaikki valot meni. He ovat velvollisia tuomaan sitä proppua mulle!".
Painan hiiren vasemman painikkeen pohjaan ja kuulen helpottavan klik-äänen.

Välittömästi kun olin katkaissut puhelun, toisessa pöydässä pirisi ja kuulin kun päivystäjä sanoi: "ai jonkun pitäis tuoda sulle sulakkeita vai?". Ja jatkuu, jatkuu ja jatkuu.... Ainaisesti jatkuu näiden idioottien soittelu, joka päivä joku ottaa tehtäväkseen nostaa päivystäjien vitutuskäyrää uusiin korkeuksiin. Ei tämä ikinä lopu, ei.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ei vittu, tää on paras :D

ja niin, anteeksi, olen itsekin joutunut soittamaan bulanssin muutaman kerran kotiin. tosin muistaisin että olin hyvin asiallinen, joskin melkoisen paniikissa. ja kiitin kyllä niitä miehiä ja naisia, kun ne lähtivät. ovat aina olleet niin mukavia.

mutta toivotaan, ettei enää tarvitse soittaa. eihän se koskaan ole kivaa.

hyviä töitä :>

T kirjoitti...

Hauskin. Blogi. Pitkään. Aikaan.

Linkitin blogiisi, toivottavasti se on ok? Ja kestämistä sinne, hyvä että joku vielä jaksaa vastailla puhelimeen :)

Anonyymi kirjoitti...

Voimia ja jaksamista "Päivystäjälle". Loistavaa että joku kerrankin nostaa kissan pöydälle, ja raottaa hieman sitä maailmaan missä me seikkaillaan...

Terkuin, Kolleegasi

Ainiin, tottakai joukossa on niitä ihania puheluita, joita tulee hyvä mieli, mutta sitten se toinen puoli... U know! ;-)

1057 kirjoitti...

Aivan loistava blogi, nettiselaimen kirjanmerkkeihin löysi tiensä tämä :) Ja karua todellisuuttahan tekstit on.. jotenkin kun saisi ihmiset tajuamaan, miksi se häke on oikeasti olemassa.

Hyvää joulunodotusta ja mukavia työvuoroja! (niin, se pikkujouluaika.. :/ )

terv. pakettiauton kuski linjojen toisesta päästä, jostain päin Suomenmaata

päivystäjä kirjoitti...

Ensimmäiselle "anonyymille": Älä missään nimessä pyydä anteeksi sitä, että olet joutunut soittamaan 112, kyllä niitä aiheellisiakin soittoja tulee paljon, :). Aina pitää soittaa mikäli kokee tilanteen vaativan viranomaisen paikalle. Ongelma on toki nimenomaan se, että ihmisten mielikuva hädästä ei aina kohtaa päivystäjän työkaluja auttaa... "T": saa linkittää, ihan vapaasti. Mukava kuulla, että teksti miellyttää... oikeasti, olen yllättynyt kaikesta palautteesta ja kovinkin kiitollinen siitä. Ehkä olisi pitänyt tietää, että 112-blogi herättää mielenkiintoa, siksihän tämän juuri aloitin, kun ei tietoja kys.paikasta löydy, mut olin ilmeisesti naiivi. *kiittää ja kumartaa nöyrästi*

Via kirjoitti...

Kiitos päivystäjälle uudesta blogista. Tosi mielenkiintoista kuulla mitä puheluita ihmiset sinne soittaa.. Kyllä teillä on hermot koetuksella! :) Jään lukemaan.

Kalle kirjoitti...

Terkkuja isosiskolle. Tsemppiä sinne. ;)

Nuori kirjoitti...

Ajattelin soittaa ja kysyä "haluutteko jätskiä" kun tajusin etten jaksa kävellä 30km tuomaan jätskiä päivystäjille. Mukava mutta vanha blogi. Miksi lopetit?