Viikonloppuyöt ovat sitten ihanaa aikaa päivystyssalissa. Kukkaset tuoksuvat ja päivystäjien huulilla leikkii seesteinen hymy, taustalla soi harmoninen musiikki, joka saa aikaan onnenvärähdyksiä pienissä lempeissä sydämissä.
* "Vittu paikanna mut, ku mä en tiiä missä mä oon, tajuksä. Mä haluan vittu sinne putkaan!" "En paikanna, ota jalat alle ja kävele kotiin." "Mut ku mulla ei oo mitään hajua missä mä oon!" "Otapa ja kysy joltain ohikulkijalta." "Aijaa... ok."
* "Mulla on toinen silmä niin kipee, mä tarvin ambulanssin." "Ambulanssi ei tule, voit mennä omalla kyydillä tarkistuttamaan silmäsi". "Tajuksä et se ei oo niin helppoa kun mä oon pitkäaikaistyötön." "Sille en valitettavasti voi mitään, mutta ambulanssia et saa".
Kyseinen henkilö soittaa pari kertaa samasta asiasta, kunnes keksii lisää kerrottavaa, mm. "tää toinen silmä on sokea, mut mä rakastan sitä niin paljon silti", ja koska mikään ei näytä menevän tyhmälle päivystäjälle läpi hän soittaa yön viimeisen puhelunsa aloittaen huutaen raivohullun piisamin lailla: "Sä et tainnut tietää et mä teen kohta itsemurhan!!". Pieni päivystäjä ei tietenkään sano sitä mitä haluaisi: "voi ole hyvä".
* "Laita vittu poliisi tänne vähä vitun nopeesti!" "Mikä siellä on hätänä...?" "Toi poke ei päästä mua baariin, väittää et mä oon humalassa". "Vai niin, sepäs outoa...". (Tässä vaiheessa päivystäjä yrittää kuumeisesti etsiä juuri tämän kännimurteen sanakirjaa.) "Homma on vaan niin, että ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa, mene vaikka viereiseen paikkaan". "Mä teen rikosilmoituksen!!" "Olkaa hyvä ja nyt hyvää illanjatkoa".
Mielessäni juoksentelen kukkaisniityllä, auringon lämmittäessä kasvojani. Ja taas puhelin soi....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Toi on kyllä ihme homma, miten harva ihminen kykenee tänä päivänä sanomaan kokonaisen lauseen ilman yhtään kirosanaa.. Päivystäjän työssä olen kyllä oppinut kaikki mahdolliset ja mahdottomat kirosanat, manaukset ja haukkumanimet..
Ja tuo hätäpaikannus..! Onkohan sen "markkinointi" mennyt pikkusen kuuroille korville.. Ihmiset tajuaa vaan, että luurin voi paikantaa, mutta kukaan ei suostu tajuamaan, minkälaisiin tilanteisiin se on tarkoitettu käytettäväksi ja minkälaisiin ei.. "Mun emäntä ei oo tullu vielä kuppilareissulta kotiin, niin paikanna se..." Juuri näin..
Ja tuo itsemurhalla uhkaaminen on myös suomalaisten keskuudessa erittäin suosittu harrastus. VALITETTAVASTI! Kun oma järki ja rahat (joita vielä alkuillasta oli, mutta jotka sittemmin ovat siirtyneet jotenkin kummallisesti ravitsemusliikkeen kassaan) eivät riitä, eikä yhteiskunta auta (vaan jättää yksilön heitteille) niin mikäs sen tehokkaampi keino järjestellä tilannettaan paremmaksi kuin itsemurhalla uhkaaminen..
Ja se tunne mikä päivystäjälle tulee, kun on koko yön jutellut sen saman paskiaisen kanssa, ja loppujen lopuksi tulee se maaginen itsemurha-sana peliin.... Siinä ei maailman kirosanat riitä. Minkäs teet, tiedät, ettei se todellakaan tee sitä, hakee vain lisää huomiota, mutta... *huokaus*
Mahtava blogi sinulla :D Luen tätä enemmän kuin mielelläni :)
Olen ollut itse tiskin toisella puolella, kun se hieman huonosti käyttäytyvä asiakas (päihtyneille kun ei saa siis tarjoilla...) soittaa hätäkeskukselle, kun hän on sitä mieltä, että hänen kossuvichyssä on pelkkää vichyä... Pahoitteluni, se "Se häke kun ei varmaan laita viranomaisia toteamaan sitä kossua..." ei aina oikein auta...
Lähetä kommentti